Vietän laiskasunnuntain sijaan laiskalauantaita. Siitä ei ole paljoa sanottavaa. Heräsin aamulla tuskallisen aikaisin, enkä kahdenkaan aamiaisen jälkeen saanut uudelleen unta, joten lähdin asioille. Olin ostoskeskuksessa niin aikaisin, että suurin osa kaupoista vielä nukkui. (Täällä "avataan yhdeksältä" tuntuu tarkoittavan "avataan yhdeksän ja kymmenen välillä riippuen kuinka pitkäksi aikaa myyjä juuttuu aamuruuhkaan.") Mutta pikakampaamo oli silti auki ja jonotin mustalla muovituolilla vain viisi minuuttia ennen kuin pääsin käsittelyyn. Tukka on nyt lyhyempi ja kivempi ja elävämmän näköinen. Ei vieläkään täydellinen, mutta käsi ylös ne, joilla mielestään on täydellinen tukka. Niin, sitä minäkin.
Luen kirjaa, neulon, syön suklaata ja ikävöin. En aio tehdä tänään muuta. En edes kirjoittaa tänne mitään järkevää. Ei ole sellainen olo. Jos huomenna on, saatan kirjoittaa tai jopa mennä museoon. Jos ei, saatan laiskotella lisää. Ihminen tarvitsee laiskottelua pysyäkseen terveenä. Ja päiväunia.
Joo, hengissä ollaan. Ei mulla muuta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti