Pomoni kuulutti eilen suureen ääneen, että minun ei pitäisi syödä suklaakakkua, koska se ei ole minulle hyväksi.
Suomalaisen reaktio: "Hitto soikoon, se sanoi mua just läskiksi. Kuinka se kehtaa?"
Mutta en sanonut sitä ääneen. Totesin vain rauhallisesti, ettei kakusta silloin tällöin ole haittaa, koska eksyn edelleen joka päivä ja joudun kävelemään kilometrikaupalla päivittäin löytääkseni kotiin, joten kuntoilupuoli on hoidossa.
Kommentti tuli ihan puun takaa, ja kuulosti vähän hassulta sellaisen naisen suusta, jolla on kiloja vähintään yhtä paljon kuin minulla, ja kädessä sipsipussi, jota kutsuu lounaaksi.
Skotti-asiakaspalvelija ei koskaan soittanut.
Uudelleenasensin nettitikun ihan itse, mutta se ei vieläkään toimi.
Olen liian väsynyt ajamaan taas 2,5 tuntia bussilla päästäkseni takaisin ostoliikkeeseen, joten hoidan asian viikonloppuna. Tule jo, lauantai!
PS. Kiitos kaikkien kommenteista! En vaan voi vastata niihin vielä, koska työpaikan netti jostain syystä blokkaa kommenttilaatikot, enkä osaa muuttaa asetuksia.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti